Sisään kasvanut pottuvarpaan kynsi korjataan siis poistamalla puolet kynnestä. No nyt on tilaa kasvaa.. Autz!
keskiviikko, kesäkuu 24, 2009
Ssssattttuuuuu!!!!
Lääkäri on kutsunut kahdesti rantareissun jälkeen. Max on venyttänyt kipukynnystään ja verytellyt huutojänteitään, molempia kiitettävästi. Raukka. Nyt on ongelma ratkaistu ja odotellaan enää pikaista paranemista, edelleen huutojänteet viritettyinä. Jos se on edes puoliksi yhtä kipeä miltä näyttää niin huutaisin minäkin.
Sisään kasvanut pottuvarpaan kynsi korjataan siis poistamalla puolet kynnestä. No nyt on tilaa kasvaa.. Autz!
Sisään kasvanut pottuvarpaan kynsi korjataan siis poistamalla puolet kynnestä. No nyt on tilaa kasvaa.. Autz!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 Postia:
Auts!!! Mä oon niin mamis, etten voi ees katsoa tuota kuvaa saati sitten kokea sitä kipua! Tsemppiä Maxille, kyllä se siitä paranee!!!
Ai ai ai...jestas mut mahtaa olla kipee!!! Mulla on samaa vaivaa et isovarpaiden kynnet kasvaa sisään ja täytyis tehä sama kuin Maxille, mut et tie uskallanko?!!! Parantumisia!
Sinulla on muuten ihana blogi, käyn säännöllisesti lukemassa, mut taitaa olla eka kerta kun kommentoin. Jatka samaan tahtiin!
Terv, Odetus =)
ai Mirjako mamis.. oikea Supernainen!
Juuu, kyllä se siitä, jo paljon parempi.
Odetukselle tsemppiä koitokseen, 7-vuotiaan sanoin: "puudutuspiikki sattu ihan sikana, mutta itse kynnen korjaus vaan kutitti ja kikatutti" morning after fiiliksistä ei viitsi mainita, mutta jo puoliltapäiviltä totesi, että "olipa hyvä kun leikattiin niin enää sitä ei purista." Kiva kun jätit komenttia, ja kiitokset kehuista! lämmittää..
Auuuts!!!! En siedä katsoa!! Mutta jollakin sairaalla tavalla auttoi kun just käytiin laittamassa kolme tikkiä pojan käteen.. Paranemisia!
Niin ja ihana teidän kokko! Minä istuin vain kotona sohvalla juhannuksena miettien että ehkä olisi pitänyt jotain suunnitella.. Onneksi sentään muistin mikä päivä oli :-D
Kiitti Sennie, paranemisia sinnekin!
Minulle on tehty vuosia sitten tuo sama operaatio. Kaikkein kamalinta siinä oli se, että leikkaava lääkäri ei uskonut, ettei puudutus ollut alkanut vaikuttamaan vielä parinkymmenen minuutinkaan kuluttua, joten he leikkasivat sen niin, että tuntui. Kun varvasti laitettiin pakettiin, niin alkoi vihdoin puutumaan. Iuh, oli se kyllä kokemus!
Olen muuten ensimmäistä kertaa täällä blogissasi, eli hei vain :o)
Lähetä kommentti